Pirkkalaiskirjailijat ry:n kannanotto opetus- ja kulttuuriministeriön aikeeseen poistaa kirjastojen vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki
Valtion kokonaisbudjetissa ostotuen tukisummat ovat pieniä. Leikkaus ei ole perusteltavissa merkittävillä säästöillä, vaan kyse on politiikasta ja arvovalinnoista. Miljoonan euron ostotuki on kansalaista kohti 20 senttiä. Kerrannaisvaikutuksineen leikkaukset haavoittavat koko kulttuurin arvoketjua merkittävästi laajemmin.
Leikkauksen rapauttavat vaikutukset ulottuisivat koko kirjallisuuden kenttään: kirjailijoihin, kustantamoihin, lukijoihin ja lopulta koko suomalaisen kulttuurin elinvoimaisuuteen. Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen poistuminen olisi kuolinisku monille kirjallisuuden lajeille, tekijöille ja kustantajille. Niitä ilman kansalaisyhteiskunta, suomenkielinen ajattelu ja ymmärrys köyhtyvät.
Vähälevikkinen kirjallisuus on kulttuurin kentällä haavoittuvassa asemassa, sitä tehdään jo nyt pitkälti talkoovoimin. Pienlevikkisen kirjallisuuden piiriin kuuluvat niin runous, esseet, aforistiikka kuin valtaosa taiteellisesti merkittävästä proosastakin. Mikäli ostotuki poistetaan, myös selkokielistä kirjallisuutta olisi vähemmän saatavilla. Tuki ylläpitää pienen kielialueemme kulttuurin moniäänisyyttä.
Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen avulla kirjastot ovat voineet ostaa valtion kirjallisuustoimikunnan valitsemia tasokkaita, vähälevikkisiä kirjoja. Lista on kirjallisuuden ammattilaisten tarkasti ja asiantuntemuksella valitsema otos kunkin vuoden tärkeintä vähälevikkistä kirjallisuutta: runoutta, esseitä, draamaa, aforismeja, kokeellista kirjallisuutta, pienten kustantamoiden korkealaatuisia kirjoja ja vähemmistökielillä kirjoitettuja (selkokieli, saame, somali, arabia) teoksia. Myös tietokirjallisuuden kuratoitu listaus tuo monipuolisesti esiin tasokkaita julkaisuja. Koosteen kokoamisesta vastaa OKM:n asiantuntijaelimenä toimiva tiedonjulkistamisen neuvottelukunta.
Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen poisto heikentää suoraan kirjallisuuden tekijöiden toimeentuloa. Sillä on merkittävät vaikutuksensa esimerkiksi runoilijoiden ja näytelmäkirjailijoiden, esseistien ja tietokirjailijoiden toimeentuloon. Kirjastot käyttävät ostotuen sellaisen kirjallisuuden hankkimiseen, jota muutoin vähän myydään. Kirjan myyntituloista osa tulee suoraan kirjailijalle, ja kirjojen lainat tuottavat tekijälle lainauskorvauksia. Jos kirjaa ei osteta, ei tule myyntipalkkiota. Lainauskorvauksia ei kerry, jos kirjaa ei löydy kirjaston valikoimasta. Vähälevikkiset teokset jäävät vaille näkyvyyttä, minkä voi odottaa osaltaan vaikuttavan myös kirjailijoiden tulonmuodostuksen kulmakiveen, apurahojen saamiseen. Taiteilija-apurahojen jälkeen vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki onkin tärkein keino edistää kirjailijoiden työmahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä. Kirjailijoiden näkökulmasta ministeriön valmisteluissa ei tunnisteta vakiintuneiden tukien suoria vaikutuksia tekijäkenttään.
Ostotuki tasapainottaa kirjamyynnin rakenteita. Ilman sitä pienet ja keskisuuret kustantamot saavat teoksensa kirjastoihin heikommin kuin suuret kustantamot, joiden on mahdollista mainostaa tehokkaammin. Ostotuki mahdollistaa kirjastojen kulttuurityön, johon kuuluu vähälevikkisen kirjallisuuden lisäksi myös paikallisesti tärkeiden, kotiseutukokoelmiin kuuluvien teosten hankinta, jotka eivät saa valtakunnallista huomiota.
Kirjastojen määrärahat ja hankintamäärät ovat muutoinkin supistumassa. Kirjastot keskittävät hankintojaan teoksiin, joita varmasti lainataan. Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki on väline, jolla kirjastojen kirjaostoja tasapainotetaan eri kirjallisuudenlajien kesken.
Kun marginaalisempien kirjallisuudenlajien myyntimäärät ovat pieniä ja sidoksissa mediahuomioon tai vaikkapa näytelmän yleisömäärään, lainauskorvauseurot ovat tärkeä tuki monimuotoisen kirjallisuuden kirjoittajille. Vähälevikkisyys ei tarkoita vähäisiä lainauksia: joistakin ostolistan kirjoista on tullut hittejä. Muun muassa alueellisen tekijän tai teeman vaikutusta omassa lähikirjastossa ei voi ennakoida.
On välttämätöntä, että ministeriö palauttaa vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen.
Tampereella 31.10.2023
Pirkkalaiskirjailijat ry:n hallitus
Yhteydenotot:
Tiina Lehikoinen-Musturi, yhdistyksen puheenjohtaja
lehikoinen.tiina7@gmail.com
Anneli Kanto
kanto.kantokon@kolumbus.fi
Riikka Palander, yhdistyksen sihteeri
sihteeri@pirkkalaiskirjailijat.net
Jonimatti Joutsijärvi
jonimattijoutsijarvi@gmail.com