Loading...
Historia 2018-11-15T10:27:34+00:00

Historia

Marraskuussa 1943 järjestettiin Tampereella Taideviikot, jotka keskittyivät lähinnä kuva-, veistos- ja maalaustaiteeseen. Taideviikkojen historiallisesti merkittävin tapahtuma oli kuitenkin Tampereen kirjailijakerhon perustaminen.

Kirjailijakerhon perustamiskokous järjestettiin 21.11.1943 Hotelli Tammerissa. Kerhosta muodostui myöhemmin Pirkkalaiskirjailijat ry. Paikalla olivat mm. Viljo Kajava, Auni Nuolivaara, Oiva Paloheimo, Ilpo Kaukovalta ja Elsa Tervo.

Seuraavana vuonna kerho rekisteröityi yhdistykseksi nimellä Pirkkalais-Kirjailijat, joka oli Suomen ensimmäinen maakunnallinen kirjailijayhdistys. Perustajajäseniä oli yksitoista.

Pirkkalaiskirjailijoiden perustajajäsenet olivat ylemmistä sosiaaliluokista, ja jäsenten keski-ikä oli korkea. Ensimmäinen puheenjohtaja Fanny Sartto ja monet muut jäsenet olivat syntyneet edellisen vuosisadan puolella. Merkittävää oli myös naisten suuri osuus perustaja- ja johtojäsenistä. Käytännöllisesti katsoen kaikki tamperelaiset kirjailijat kuuluivat yhdistykseen.

Yhdistys listasi tavoitteikseen toimia Tampereen seudun kirjailijain yhdyssiteenä, kehittää kirjallisuutta kaupungissa, parantaa kirjailijoiden asemaa ja valvoa heidän etujaan. Lisäksi yhdistys halusi myöntää apurahoja sekä palkintoja kirjailijoille. Pirkkalais-Kirjailijat saivat runsaasti tukea kaupungilta ja keräsivät loput rahat järjestämällä erilaisia kirjallisia matineoita yleisölle sekä saamalla lahjoituksia yrityksiltä ja yksityisiltä ihmisiltä.

Kokouksia

Alkuun Pirkkalaiskirjailijat ry. kokoontui vuosittain kovin epäsäännöllisesti. Vaikka kokouksia nimitettiinkin kuukausikokouksiksi, ei niitä läheskään joka kuukausi järjestetty. Kokoontumisia oli keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Perustamisvuoden 11 jäsenestä yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi kohisten; vuoteen 1959 mennessä Pirkkalaiskirjailijoissa oli jo 46 jäsentä.

Kokouskäytäntö oli hyvin muodollinen. Puheenjohtajan johdolla käytiin läpi niin taloudelliset kuin muutkin rekisteröidylle yhdistykselle kuuluvat juoksevat asiat. Lisäksi jokaisessa kokouksessa jäsenet pitivät esitelmiä kirjallisuuteen liittyvistä aiheista.

60-lukua

Läpi 1960-luvun kuukausikokouksia järjestettiin säännöllisesti lauantai-iltaisin kahdeksan kertaa vuodessa. Kokouksissa kävijöitä oli keskimäärin 20–30.

Kuusikymmentälukua voidaan pitää syvällisen yhteiskunnallisen keskustelun aikana, joka edelsi myöhempää politisoitumista. Puheenjohtaja Ilpo Kaukovallan ja keskeisten jäsenten Väinö Linnan ja Arvo Poika Tuomisen myötä Pirkkalaiskirjailijoista tuli yhteiskunnallisesti latautunut. Vuosikymmenen loppuun mennessä yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi 77 henkeen.

Yhdistykselle kertyi jatkuvasti monenlaista arkistomateriaalia, jonka hoidosta piti huolta Veikko Pihlajamäki. Kuukausikokousten alustukset äänitettiin kelanauhurilla, ja tallennettiin äänitearkistoon.

70-luvun politisoituminen

1970-luvulla yhdistyksen ilmapiiri muuttui yleisen politisoitumisen myötä, ja Pirkkalaiskirjailijat suuntautuivat selvemmin ulospäin. Yhdistyksen jäsenet saivat matka-apurahoja ulkomaille, ja ulkomaisia vieraita kävi säännöllisesti yhdistyksen vieraana. Usein järjestettiin myös kirjailijavierailuja kouluihin. Maakunnallisten kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan Talvipäivät ja kokoukset toivat maakunnan kirjailijoiden ääntä kuuluville. Tampereella vuonna 1971 järjestettyihin kymmenensiin neuvottelupäiviin osallistui 130 kirjailijaa.

Taidetoimikunnan määrärahan turvin Pirkkalaiskirjailijat käynnisti harrastajakirjoittajille suunnatun arvostelupalvelun ja harrastajien ohjauksen. Luento- ja neuvontatilaisuus kirjailijaksi aikoville keräsi 70 osallistujaa. Luennoimassa olivat Ilpo Kaukovalta, Jaakko Syrjä ja Vilho Viksten. Yhdistyksen jäsenet lukivat arvostelupalvelun parin ensimmäisen toimintavuoden aikana yhteensä 60 käsikirjoitusta neljältäkymmeneltä harrastajakirjoittajalta.

Vuonna 1977 Pirkkalaiskirjailijat esitti Tampereen Taiteilijaseuran kanssa yhteisen vetoomuksen kaupunginhallitukselle kulttuuritalon saamiseksi Tampereelle.

Aktiivinen 80-luku

Jäsenmäärä nousi 1980-luvun alussa sataan, ja kuukausikokouksissa kävijöitä oli keskimäärin kolmisenkymmentä. Perinteiseksi kaavailtu Toukosymposium järjestettiin ensimmäisen kerran Kirsi Kunnaksen ja Jaakko Syrjän luona Ylöjärven Lakialassa 21.5.1982.

Pirkkalaiskirjailijat vietti 40-vuotisjuhlaansa ensimmäisessä toimipaikassaan Mältinrannan entisen vedenpuhdistuslaitoksen tiloissa 26.11.–27.11.1983. Iltajuhlassa oli mukana toistasataa kutsuvierasta. 40-vuotisjuhlan merkeissä myydyn serigrafia-sarjan tuotolla perustettiin rahasto. Juhlamatineassa esiintyivät Tytti Parras, Seppo Järvinen, Uolevi Nojonen, Kalle Päätalo, Aaro Salmela ja Pirkanmaan Lausujat.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti järjestää 1980-luvulla kilpailun Pirkkalaiskirjailijoiden ja Pispalan Moreenin alulle paneman Lauri Viidan muistomerkkihankkeen toteuttamiseksi.

Vuosina 1988–1989 yhdistys oli mukana kehittämässä ja perustamassa luovan kirjoittamisen koulutusohjelmaa, joka kulkee nimellä Viita-akatemia. Viita-akatemian ensimmäisiä opettajia olivat Kullervo Järvinen ja Asko Martinheimo.

90-luku

Kesäkuussa 1990 järjestettiin ensimmäisen kerran Lahden Mukkulan kansainvälisen kirjailijakokouksen kanssa vuorotteleva kotimaisten kirjailijoiden tapaaminen, josta käytettiin nimitystä Timpurinkynästä tietokoneeseen. Myöhemmin tapahtuma on tunnettu Pyynikki-tapahtumana.

Vuonna 1992 yhdistyksen jäsenmäärä oli 109 ja kuukausikokouksissa kävi keskimäärin 34 osallistujaa. Pirkkalaiskirjailijoiden 50-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 1993 ilmestyi Saara Sarkkisen kirjoittama Pirkkalaiskirjailijoiden historiikki Minä ja me.

Näkyvästi uudelle vuosituhannelle

Vuonna 2003 yhdistyksen 60-vuotisjuhlien kunniaksi julkaistiin Kari Aronpuron kokoama Augustan tanssikenkä, joka kertoo Tampereen kirjallisesta elämästä ennen Pirkkalaiskirjailijoiden perustamista vuosina 1811-1942.

Vuonna 2002 julkistettiin Tampereen Keskustorin etelälaidassa kuvanveistäjä Radoslaw Grytan toteuttama Kivikirjasto-veistoskokonaisuus, jossa tärkeässä roolissa ovat yhdistyksessämme vaikuttaneiden kirjailijoiden tekstit. Pari vuotta myöhemmin Keskustorin pohjoispäässä julkistettiin tilataideteos Runopolku, sekä Väinö Linnan muistolaatta Puuvillatehtaankadulla. Eeva-Liisa Mannerin muistolaatta Ojakadulla on vuodelta 2005.

Yhdistys muutti joulukuussa 2004 uusiin tiloihin Sampolan koulun sivurakennukseen nk. Kirjailijataloon Viita-akatemian yhteyteen. Vuonna 2005 yhdistyksen satojen tuntien äänitearkistoa digitoitiin apurahan turvin.

Elokuussa 2006 Pirkkalaiskirjailijat järjesti ensimmäisen kerran Tampereen Teatterikesäviikolla katurunotapahtuman, joka oli Pyynikki-tapahtuman pienimuotoinen jatke. Poikkitaiteelliset tapahtumat ovat sen jälkeen keränneet runoilijoita muun muassa tanssin ja tulitaiteen ympärille.

Pirkkalaiskirjailijat vietti 65-vuotisjuhliaan Laternassa 10.10.2008. Juhlapuheen piti Arto Seppälä, ja Suomen Kirjailijaliiton tervehdyksen esitti puheenjohtaja Kari Levola. Juhlat jatkuivat museokeskus Vapriikissa Tampereen kaupungin tarjoamalla juhlavastaanotolla, jossa oli mukana myös yli sata Suomen Kirjailijaliiton vuosikokoukseen osallistuvaa kirjailijaa.

Tätä päivää

2010-luvulle tultaessa Pirkkalaiskirjailijoiden jäsenmäärä oli yli 130. Perustamisestaan lähtien Pirkkalaiskirjailijoihin on kuulunut kaikkiaan yli 250 jäsentä. Monet valtakunnalliset tunnetut kirjailijanimet ovat olleet ja ovat Pirkkalaisten jäseniä. Tänä päivänä jäsenistö edustaa monipuolisesti kirjallisuuden eri lajeja ja suuntauksia.

Yhdentoista kirjailijan ryhmästä toimintamme on vuosikymmenten saatossa laajentunut, ja Pirkkalaiskirjailijoista on varttunut tamperelaisen ja pirkanmaalaisten kulttuurielämän väkevä vaikuttaja.

Pirkkalaiskirjailijoiden puheenjohtajat

  • 1943 Fanny Sartto
  • 1945-46 Ilpo Kaukovalta
  • 1947-48 Eino Paloheimo
  • 1949 Esti Heiniö
  • 1950 Eino Paloheimo
  • 1951 Naemi Levas
  • 1952-56 Eino Arohonka
  • 1957-73 Ilpo Kaukovalta
  • 1974 Jaakko Syrjä
  • 1975-1982 Jorma Kannila
  • 1983-1995 Kullervo Järvinen
  • 1996-2001 Vuokko Tolonen
  • 2002-2008 Timo Malmi
  • 2009-2014 Katariina Romppainen
  • 2015- Tuija Välipakka